Jakamistalouden monet kasvot
(Julkaista Karjalaisessa 6.6.2016)
Karjalaisessa oli 23.5.2016 hyvä kirjoitus jakamistaloudesta. Jakamistaloutta käsiteltiin kirjoituksessa lähinnä vihreän talouden ja kiertotalouden näkökulmista. Nekin ovat osa jakamistalouden piiriin kuuluvia ilmiöitä, mutta jakamistalous on laajempi ilmiö.
Käsitteitä jakamistalous, kiertotalous, alustatalous, välitystalous, yhteisötalous, keikkatalous ja vaihtotalous käytetään lähes synonyymeina, vaikka kysymys on eri ilmiöistä, joilla on enemmän tai vähemmän yhteistä.
Käsitteitä jakamistalous, kiertotalous, alustatalous, välitystalous, yhteisötalous, keikkatalous ja vaihtotalous käytetään lähes synonyymeina, vaikka kysymys on eri ilmiöistä, joilla on enemmän tai vähemmän yhteistä.
Yksi usein käytetty määritelmä jakamistaloudelle on, että jakamistalous tarkoittaa rajallisten hyödykkeiden vaihtoa ja yhteiskäyttöä sekä tämän mahdollistamista. Jakamisen kohteena voi olla tavaran omistusoikeus (esimerkiksi myynti- ja vaihtotorit), rajoitettu käyttöoikeus (esimerkiksi sohvasurfaus) tai kyse voi olla palvelujen myynnistä, vuokraamisesta, vaihdosta tai lahjoituksesta. Jakamistalouden kohteena voi olla myös pääoma (esimerkiksi vertaislaina- ja joukkorahoitusinstrumentit). Jakamistalous on yhdistelmä toimintatapoja sekä nykyteknologian mahdollistamia moderneja yhteydenpidon muotoja.
Jakamistalous ei ole uusi ilmiö. Suomessa on aina arvostettu talkootyötä ja toinen toisensa auttamista. Parhaimmillaan jakamistalous on yhteisöllisyyttä, tiedon jakamista, aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja vihreää kuluttamista. Aito jakaminen tarkoittaa sitä, että rahaa ei käsitellä eli raha ei ole vaihdossa mukana.
Nykyisin jakamistalouden piiriin kuuluu kuitenkin myös taloudellista toimintaa ja silloin aiheesta keskustelun tapa ja sävy muuttuvat ja joudumme ottamaan kantaa, millä taloudellisilla reunaehdoilla tämä toiminta tapahtuu ja millä tavoin jakamistaloutta tulee esimerkiksi lainsäädännön avulla säädellä. Joudumme keskustelemaan myös verotuksesta, työolosuhteista ja harmaasta taloudesta.
Jakamistalous ei ole uusi ilmiö. Suomessa on aina arvostettu talkootyötä ja toinen toisensa auttamista. Parhaimmillaan jakamistalous on yhteisöllisyyttä, tiedon jakamista, aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja vihreää kuluttamista. Aito jakaminen tarkoittaa sitä, että rahaa ei käsitellä eli raha ei ole vaihdossa mukana.
Nykyisin jakamistalouden piiriin kuuluu kuitenkin myös taloudellista toimintaa ja silloin aiheesta keskustelun tapa ja sävy muuttuvat ja joudumme ottamaan kantaa, millä taloudellisilla reunaehdoilla tämä toiminta tapahtuu ja millä tavoin jakamistaloutta tulee esimerkiksi lainsäädännön avulla säädellä. Joudumme keskustelemaan myös verotuksesta, työolosuhteista ja harmaasta taloudesta.
Äärimuodossaan – ilman sääntelyä – jakamistalous voi olla 8.1.2015 Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaisesti ”söötti sana riistolle”. Työelämä muuttuu koko ajan ja jakamistalous erilaisine ilmiöineen on osa tätä muutosta. Onkin tärkeää, että keskustelu asiasta on aktiivista ja ilmiötä tarkastellaan eri näkökulmista.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Tulevaisuusvaliokunnan vpj.
