Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen keskiöön
(Julkaistu Karjalaisessa 18.4.2016)
Kokonaisuudessaan suomalaisten terveydentila on kohentunut, mutta sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä parempi elintaso, sitä parempi terveys. Jatkuva köyhyys on ”myrkkyä” terveydelle ja hyvinvoinnille. Sosioekonomiset erot näkyvät jo lasten ja nuorten terveyskäyttäytymisessä. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa lapsen elintapoihin. Terveyserojen kaventaminen edellyttääkin aktiivisia toimia köyhyyden vähentämiseksi. Valitettavasti valtakunnan hallituksen toimet lisäävät köyhyyttä. Hallituksen terveyden edistämisen kärkihanke ei auta jos muu päätöksenteko toimii toiseen suuntaan.
On korkea aika havahtua siihen, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuuteen investointia. Olipa meillä miten tiukka taloudellinen tilanne tahansa, näissä asioissa emme voi säästää. Säästöt aiheuttavat kasvavia kustannuksia tulevaisuudessa. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen on oltava punaisena lankana kaikessa politiikanteossa kaikilla tasoilla – myös kunnallisessa päätöksenteossa. Näin voimme parantaa kansanterveyttämme ja sitä kautta vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon menoja sekä kestävyysvajetta.
Joensuussa ollaan rakentamassa kaupungin uutta organisaatiomallia sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä pois kaupungin järjestämisvastuulta. Kuntalain mukaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen on jatkossakin kuntien perustehtäviä. Toivon, että ”uudessa” Joensuussa päästään kehittämään uusia terveyden- ja hyvinvoinnin toimintatapoja. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yhä useammin terveyden- ja hyvinvoinnin näkökulmat otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa. Ei riitä, että kerran valtuustokaudessa laaditaan lain edellyttämä hyvinvointikertomus, vaan asia tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Vain näin pystytään tehokkaasti vaikuttamaan kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen ja saadaan ennaltaehkäistyä sosiaali- ja terveysongelmia. Vaikutusten arviointiin kuuluvat myös kustannus- vaikuttavuus ja kustannus hyöty analyysien käyttöönotto.
Toivottavasti puolueet saavat rekrytoitua kuntavaaleihin riittävästi terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä innostuneita ehdokkaita.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Joensuun kaupunginvaltuuston pj.
