Työtä, terveyttä ja turvallisuutta
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 14.4.2016)
Suomalaiset arvostavat työtä, terveyttä ja turvallisuutta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tavoitteena on turvata kaikille kansalaisille nämä tärkeät asiat ja tällä mallilla on vankkumaton kannatus kansalaisten keskuudessa. Nämä ovat myös politiikan keskeisiä keskustelunaiheita tällä hetkellä. Hallituksella ja oppositiolla on hyvin erilainen näkemys siitä, miten näitä asioita pitäisi hoitaa.
Työ:
Jokainen ymmärtää, että työllisyystilanteen parantamiseksi uusien työpaikkojen luominen on tärkeintä. Siitä huolimatta emme saa unohtaa muuta työttömyyden hoitoa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on huolestuttavaa. Pitkäaikaistyöttömiä oli helmikuussa 122 000, mikä on lähes 20 000 enemmän kuin vuosi sitten. Hallitus on kuitenkin vähentänyt ja vähentämässä työllisyysmäärärahoja. Kyselytunnilla perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sanoi kaksi viikkoa sitten, ettei tempputyöllistäminen kannata ja tarkoitti ilmeisesti palkkatukityötä. Kuvaako tämä perussuomalaisten arvoja? Tällä asenteella ei pitkäaikaistyöttömien tilannetta korjata. Toivottavasti työministeri Lindström (ps.) lopultakin ymmärtää, ettei ole Suomen etu jättää pitkäaikaistyöttömiä oman onnensa nojaan syrjäyttämän kokonaan työmarkkinoilta.
Terveys:
Hallituksen ehdotus sote-malliksi on todella erikoinen tai voisiko sanoa Kokoomuksen unelmien täyttymys. Juuri tätä he ovat tavoitelleet vuosikausia. Ihmettelen kovasti, miten Keskusta ja Perussuomalaiset suostuivat tähän, sillä ratkaisu on molempien puolueiden aiempien linjausten vastainen.
Maakunnille ei olla antamassa verotusoikeutta, vaan valtio rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon. Raha kulkee maakuntien kautta palveluntuottajille. Maakunnan tehtävä on huolehtia valinnanvapauden toteutumisesta ja luoda kriteerit sille, minkä verran vähintään yksityinen ja kolmas sektori tuottavat palveluita. Julkisen ja yksityisen sektorin ”samalle viivalle” laittaminen tapahtuu yhtiöittämisen kautta eli näin varmistetaan, että julkinen toimija/yhteisö voi mennä samalla tavalla konkurssiin kuin yksityinen yrityskin. Tässä kohtaa Suomi etenee Ruotsiakin pidemmälle yritysten tukemisessa. Ruotsissa ”raha seuraa potilasta”- malli ei ole vastannut sille asetettuja tavoitteita esimerkiksi terveyden ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Ruotsissa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eriarvoistuneet. Myöskään toivottuja kustannussäästöjä ei ole saatu aikaan.
Turvallisuus:
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) maaliskuussa julkaisemassa tutkimuksessa yli puolet vastanneista piti kansalaisten lisääntyvää eriarvoistumista merkittävänä kansalaisten turvattomuutta lisäävänä tekijänä. Lähes 80 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että valtiolla on keskeinen rooli kansalaisten turvallisuuden ja toimeentulon turvaamisessa. Tutkimuksen mukaan matalan koulutus- ja tulotason kansalaiset kokivat enemmän turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita.
Hallitus on edelleen heikentämässä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilannetta ja siten lisäämässä turvattomuutta. Sipilän hallitus on tehnyt ja tekee leikkauksia kaikkiin lapsiperheitä, sotaveteraaneja, vammaisia ja sairaita koskeviin sosiaaliturvaetuuksiin ja korottaa palvelumaksuja. Näillä toimenpiteillä köyhien määrä yhteiskunnassa kasvaa ja samalla köyhyys syvenee.
Tämä hallitus tuntuu olevan täysin kuuro ihmisten hädälle!
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
