Aivoterveys ja ravinto

(Julkaistu Voimaa Ruuasta 1/2016 –lehdessä)

Tietoisuus aivoille terveellisestä ravinnosta on levinnyt melko hyvin kansalaisten keskuuteen. Itse käyn erityisesti ikäihmisille kertomassa, miten aivoterveyttä edistetään ja korostan erityisesti ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä. Samalla kuitenkin korostan myös sitä, että riittää hyvin, että 80 % ruuasta on terveellistä, eikä kaikkia asioita tarvitse kerralla laittaa kuntoon. Ravitsemus- ja liikuntatottumuksiaan voi muuttaa myös vähitellen ja pienikin muutos terveellisempään suuntaan on aivoille hyväksi. Myös herkuttelu on luvallista ja toivottavaa, sillä aivot tarvitsevat myös mielihyvän kokemuksia ja niitä saa erityisesti hyvin maistuvasta ruoasta ja miellyttävistä ruokailutilanteista.

Minulla on 13 lastenlasta ja kyselin kuudelta heistä, mitä on hyvä ruoka ja millainen on mukava ruokailuhetki. Vastaukset olivat seuraavanlaisia:

Lydian (3 v.) mielestä spagetti on hyvää ruokaa ja ”mukava ruokailuhetki on sellainen, kun ei lauleta vaan syödään” (Lydian äiti kertoi joutuneensa usein Lydialle sanomaan tämän)

Elsa (3 v.) haluaa syödä makaronilaatikkoa ja pizzaa. Hyvä ruokailuhetki on rauhallinen ja sellainen, ettei pikkuveli huuda.

Jusa (5 v) pitää makaronista ja hänen mielestään hyvä ruokailuhetki on hiljainen.

Eetulle (6 v.) maistuu pinaattikeitto ja ”ruokalassa kavereiden kanssa on kiva syödä”.

Erin (7 v.) pitää lihamurekkeesta ja perunavellistä ja toivoo, että ruokailuhetket olisivat hiljaisia ja rauhallisia.

Emilialle (10 v.) maistuu ranskalaiset ja nugetit ja hänen mielestään hyvä ruokailuhetki on ”semmoinen, kun illalla kaikki valot on sammutettu ja on kynttilöitä”.

Lastenlasteni ruokatoiveisiin kuuluu terveellistä ruokaa ja vähän myös herkuttelua. Lapset haluavat, että ruokailuhetki olisi rauhallinen ja hiljainen. Emilia kaipasi myös tunnelmaa ja Jusa kavereiden läsnäoloa.

Entä jos kysyisimme myös palvelutaloissa ja ikäihmisten yhteisökodeissa useammin asukkailta, mitä he haluavat syödä. Ravintoarvojen ja kaloreiden laskeminen on varmasti tärkeää, mutta yhtä tärkeää on, että ruoka maistuu hyvältä. Myös ruokailuhetkiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne ovat parhaimmillaan arjen pieniä ”kukkaishetkiä”. Kaunis kattaus, miellyttävä ympäristö, rauhallinen tunnelma ja mukavaa seurustelua toisten kanssa tekevät ruokailuhetkestä miellyttävän. Hyvä tunnelma on aivoille terveellistä. Keskeinen kysymys on myös se, miten myös yksin kotona asuvat paljon apua tarvitsevat ikäihmiset (joilla esimerkiksi on ateriapalvelu) voisivat kokea edes joskus yhteisöllisen ruokailuhetken?

Monelle ikäihmiselle sunnuntaipäivä on erityinen päivä ja siksi sunnuntaina myös ruokaan ja ruokailuhetkien järjestämiseen tulisi panostaa enemmän. Monelle muistisairautta sairastavalle pyhän erottaminen arjesta auttaa myös orientaatiossa. Jokainen meistä tarvitsee myös erityisiä juhlahetkiä elämäänsä. Juhlapyhien sekä syntymä- ja nimipäivien viettäminen on tärkeä osa hyvää elämää. Tarvitaan hetkiä, jolloin Emilian sanoin: ”valot sammutetaan ja on kynttilöitä:”

Aivot eivät tarvitse siis vain ravintoa, ne tarvitsevat myös nautintoa. Pidetään huolta, että tämä mahdollistuu myös ikäihmisille, asuivatpa he missä tahansa.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja

Muistiliiton puheenjohtaja