Työelämästä syrjäytyneiden nuorten määrä kasvussa
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 3.3.2016)
Suomen työttömyysluvut ovat kauhistuttavat. Suomessa oli tammikuun lopussa yhteensä 368 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 8 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pohjois-Karjalassa työttömiä oli lähes 13 300, mikä on lähes 370 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien osuus työvoimasta on Pohjois-Karjalassa 18 prosenttia, kun vastaava luku koko maassa on 14 prosenttia. Myös nuorisotyöttömyys on kasvussa ja samalla myös pitkittymässä.
Erityisen huolissani olenkin nuorten tilanteesta. Tutkimusten mukaan nuoren, jonka työttömyys on kestänyt kolme kuukautta, työllistyminen vaikeutuu huomattavasti. Tällä hetkellä Suomessa on jo yli vuoden työttöminä olleita nuoria yli 10 000. Tässä pahentuneessa työttömyyden tilanteessa olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi jatkanut Lauri Ihalaisen käynnistämää nuorisotakuuta. Nuorisotakuu ei poistanut nuorten työttömyyttä, mutta sen avulla pystyttiin pitämään nuorten pitkäaikaistyöttömyys hyvin kurissa. Sipilän hallitus on kuitenkin luopunut suurimmasta osasta nuorisotakuuseen kuuluneista toimenpiteistä.
Aiempien lamojen ja taantumien aikana on valtiovallan taholta ohjattu työllisyyden hoitoon lisää rahaa ja TE-toimistoihin lisähenkilökuntaa. Nyt hallitus pahenevasta työttömyydestä huolimatta on pienentänyt työllisyysmäärärahoja ja säästänyt myös TE-toimistojen resursseista. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että nuoret eivät saa TE-toimistoissa henkilökohtaista palvelua. Monelle nuorelle työn hakeminen ilman henkilökohtaista ohjausta ja tukea on raskasta. Nuoret eivät osaa toimia työnhakijoina työmarkkinoilla, sillä he eivät tiedä työnhakemisen pelisääntöjä.
On eettisesti väärin, että nuoret jätetään oman onnensa nojaan, sillä syrjäytymisen riski nuorten kohdalla on erityisen suuri. Valtion talouden tarkastusviraston tekemien selvitysten mukaan työttömyys saadaan taantuma- ja lamakausina katkaistua nopeammin, jos TE-toimistoihin lisätään henkilökuntaa. Tämä toimii myös käänteisesti, mitä vähemmän työntekijöitä TE-toimistossa, sitä useammin työttömyys pitkittyy. Samoissa selvityksissä on tullut esille, että nuoret pitäisi lähes aina ohjata henkilökohtaisen palvelun pariin. Nuorille, työelämään vastatulleille ja työnhakuun tottumattomille, eivät nettipalvelut kertakaikkiaan sovi. Tällä hetkellä nuoret joutuvat jonottamaan henkilökohtaista palvelua viikkoja, jopa kuukausia.
Työministeri Lindström on monissa haastatteluissa myöntänyt edellä mainitut asiat, mutta on kuitenkin sitä mieltä, että hallitusohjelmassa pysytään, eikä lisärahoitusta työttömyyden hoitoon tule. Pikemminkin päinvastoin määrärahoja on pienennetty ja niitä on tarkoitus pienentää entisestään. Ei voi olla kysymättä, missä on inhimillisyys ja järki? Onkohan hallituksessa laskettu, mitä syrjäytyneet nuoret tulevat tälle yhteiskunnalle tulevaisuudessa maksamaan ja miten vaikeaa on saada työelämän ulkopuolelle pitkäksi aikaa jäänyt nuori takaisin työkykyiseksi?
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
