Pakkolakiesitykset on peruttava kokonaan
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 4.2.2016)
Niin sanottua yhteiskuntasopimusta yritetään jälleen neuvotella osapuolten kesken. Toivottavasti tällä kertaa myös Elinkeinoelämän keskusliitto lähtee etsimään tosissaan ratkaisua. On hyvä, että hallitus vihdoin suostui jäädyttämään pakkolakipaketin valmistelun, mutta hallitus voisi helpottaa tilannetta vielä lisää vetämällä pakkolakiesityksensä kokonaan pois.
Pakkolakiesitykset toteutuessaan asettaisivat tietyt pienipalkkaiset naisvaltaiset alat kohtuuttomaan tilanteeseen ja siksi niitä ei voi missään olosuhteissa hyväksyä. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö TEHYN laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat lakiesitykset leikkaisivat koulutetun hoitohenkilökunnan palkkoja jopa 10 prosenttia. Esitys on kohtuuton, kun tiedetään hoitohenkilöstön työn raskaus ja palkkojen pienuus.
Myös lomaoikeuksien vähentäminen on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ymmärrettävistä syistä mahdoton hyväksyä, sillä ne ovat aiemmilla neuvottelukierroksilla korvanneet osittain palkankorotuksia. Lomia tarvitaan myös palautumaan raskaasta työstä ja tukemaan henkilöstöä jaksamaan työuran loppuun.
Esityksiin liittyy muitakin riskejä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ja 20 prosentin palkanalennus karenssipäivien jälkeiseltä kahdeksalta päivältä saattavat lisätä sairaana työskentelyä. Tällöin vaarana on, että kustannukset kasvavat, koska sairaana työskentely johtaa sairauden pitkittymiseen ja toisaalta altistaa asiakkaat/potilaat sekä muun henkilöstön sairastumiselle.
Nämä esitykset ovat myös pahasti ristiriidassa hallituksen kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin parantamista tähtäävien tavoitteiden kanssa. Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat hyvin toimivat työpaikat ja työntekijöiden työhyvinvointi. Työhyvinvointi vapauttaa resurssit työhön. Työhyvinvointi merkitsee myös säästöjä yhteiskunnan työkyvyttömyysmenoihin kuten työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamiin kustannuksiin. Tällä hetkellä puutteellinen työhyvinvointi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien eurojen taloudelliset menetykset. Toisaalta työhyvinvoinnin puutteet vaikuttavat kielteisesti työprosessin sujumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen. Sosiaali- ja terveysalalla monet nuoret vastavalmistuneet työntekijät kertovat harkitsevansa uran vaihtoa työn raskauden ja työhyvinvointia heikentävien työolosuhteiden takia.
Työhyvinvointi ja sitä kautta tuottavuus ja tehokkuus paranisivat esimerkiksi laadukkaalla johtamisella, lisäämällä työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia ja hyödyntämällä työntekijöiden ideoita työn kehittämisessä. Hallituksen esityksillä on juuri päinvastainen vaikutus. Merja
Mäkisalo- Ropponen
Kansanedustaja (sd)
