Pakolaistilanne puhututtaa
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 8.10)
Puoluehallituksessa keskusteltiin pakolaistilanteesta ja kotouttamisesta. Yhtä mieltä olimme siitä, että sodan keskeltä tulevia henkilöitä on autettava, mutta vastuuta EU:hun saapuvista pakolaisista on jaettava kaikkien jäsenvaltioiden kesken. EU: n tasolla on pohdittava keinoja pakolaisuuden syiden mahdollisimman aikaiseen ennaltaehkäisemiseen lähtömaissa ja kansainvälisille pakolaisjärjestöille annettavaa tukea on kasvatettava huomattavasti nykyisestä. Turvapaikkamenettelyn yhdenvertaista toimeenpanoa on kehitettävä koko Euroopan Unionin alueella. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että turvapaikanhakijat rekisteröidään siinä valtiossa, mihin he saapuvat ja heille on turvattava siellä asianmukainen kohtelu ja ylläpito. Suomen on saatava voimaan kahdenkeskisiä palautussopimuksia sellaisten maiden kanssa, joissa olosuhteet ovat parantuneet ja turvallinen paluu alkuperämaahan on mahdollista. Kiintiöpakolaispolitiikassa haluamme korostaa erityisesti haavoittuvia ryhmiä, kuten lapsiperheitä ja naisia.
Yhteinen vastuu tarkoittaa sitä, että Suomeen tulevien pakolaisten kotouttaminen on järjestettävä nopeasti ja hyvin. Maahanmuuttajien työllistyminen ja kiinnittyminen osaksi yhteiskuntaa on suuri haaste koko Suomelle. Kotoutuminen on vuorovaikutuksellinen prosessi, joka edellyttää myönteistä ja rakentavaa asennetta myös kantasuomalaisilta. Jokaiselle maahanmuuttajalle on annettava mahdollisuus ja toisaalta heidät on velvoitettava opiskelemaan suomea tai ruotsia mahdollisimman pian. Jotta jokaisella Suomeen saapuvalla olisi mahdollisuus hankkia riittävät tiedolliset edellytykset osallistua yhteiskuntaelämään, heille on annettava tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä sen arvoista, kulttuurista ja toimintatavoista. Maassa maan tavalla on hyvä periaate, mutta se ei tarkoita omasta kulttuurista ja kielestä luopumista.
Yksintulleet lapset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Monet näistä lapsista ovat kokeneet erittäin traumaattisia tilanteita ja siksi he tarvitsevat erityistä tukea. Vastaanottokeskus ei ole sopiva paikka lapselle, mutta valitettavasti kunnat suhtautuvat vastahakoisesti tämän ryhmän vastaanottamiseen pelätessään mahdollisesti perheenyhdistämisen kustannuksia. Jos lasten tilanne saadaan nopeasti kuntoon, niin että he oppivat kielen ja pääsevät kouluun, heidän sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuu yleensä hyvin.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta emme voi sulkea rajoja. Meidän on kuitenkin saatava yhteiset käytännöt nopeasti aikaan EU:n sisällä, sillä vastaanottokeskusten ja turvapaikkaprosessiin osallistuvien viranomaisten resurssit ovat jo nyt äärirajoilla.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Puoluehallituksen jäsen
