Hyvää Muistiviikkoa!
(Julkaistu Radio Iskelmä Rexin sivuilla 21.9.2015)
Vuosittain 21.9 vietetään kansainvälistä Alzheimerpäivää. Tätä päivää seuraavaa viikkoa vietetään Suomessa Muistiviikkoa. Muistiviikon tavoitteena on tuoda esille aivoterveyteen ja muistisairautta sairastavien ihmisten oikeuksiin liittyviä asioita.
Eteneviä muistisairauksia on useita. Yleisin niistä on Alzheimerin tauti. Vuosittain etenevään muistisairauteen sairastuu maassamme 14 500 henkilö. Kaikkiaan muistisairautta sairastavia on maassamme yli 190 000. Vaikka muistisairaudet yleistyvät ikääntymisen myötä, ne eivät ole pelkästään ikäihmisten sairauksia. Suomessa arvellaan olevan noin 7000 – 10 000 alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa henkilöä.
Kaikki muistiongelmat eivät ole kuitenkaan eteneviä muistisairauksia. On olemassa lukuisia eri syitä muistin heikentymiseen. Esimerkiksi stressi, unettomuus, kiputilat, masennus ja aktiivisuuden puute voivat johtaa muistiongelmiin. Lisäksi jotkut lääkkeet ja puutostilat voivat aiheuttaa muistamattomuutta, joka korjaantuu tarttumalla sen syyhyn.
Toisaalta myöskään varsinaiset muistisairaudet eivät ole nykyisin toivottomia sairauksia, sillä niitä voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa. Vaikka esimerkiksi Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan sairauden etenemistä hidastuttaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi lääkehoito aloitetaan, sen paremmin se tehoaa. Myös liikunnalla, ravitsemuksella ja aktiivisella elämällä tiedetään olevan sairauden etenemistä hidastuttava vaikutus. Kuntoutuksen kulmakivenä on elää mahdollisimman normaalia, oman elämäntarinan näköistä elämää, osana yhteisöä.
Jokaisella muistisairautta sairastavalla tulee olla mahdollisuus asua ja elää omassa kodissa niin pitkään kuin henkilö itse haluaa ja se on hänelle turvallista. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää riittäviä kotihoidon palveluita ja kuntoutusta. Sairaus ei saa viedä oikeutta olla näkyvä osa yhteiskuntaa ja osallistua lähiyhteisön elämään. Myös riittävä resurssointi ihmisläheiseen omaishoitoon voi mahdollistaa kotona asumisen.
Kun voimavarat kotona asumiseen vähenevät eikä oma koti ole enää paras paikka elää, on muistisairaalla henkilöllä oltava mahdollisuus muuttaa yhteisökotiin, esimerkiksi palvelutaloon, ryhmäkotiin tai perhekotiin. Jos yhteisökodissa on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, voidaan jokaiselle muistisairaalle turvata hänen omista tarpeistaan ja elämäntavastaan käsin suunniteltu hoito, palvelu ja kuntoutus. Tavoitteena tulee olla, että ihmisen omaa elämäntapaa kunnioitetaan silloinkin, kun hän tarvitsee paljon toisten ihmisten apua ja tukea.
Olen huolissani hallituksen päätöksestä pienentää henkilöstömitoituksia yhteisökoti- tyyppisissä hoitoyhteisöissä. Vaarana on toimintakykyä ylläpitävän ja mielekästä elämää mahdollistavan hoidon toteuttamisen vaikeutuminen. Liian pienillä resursseilla ei ammattitaitoinenkaan henkilökunta pysty takaamaan laadukasta hoitoa ja hoivaa.
Muistiliitto julkaisee tämän syksyn aikana muistisairautta sairastavien hyvän hoidon kriteerit, joiden avulla hoitoyhteisöt voivat arvioida omaa toimintaansa. Niissä on kriteereitä myös henkilöstön ammattitaidolle ja määrälle. Samalla ollaan laatimassa myös muistiystävällisen kunnan kriteereitä. Toivottavasti mahdollisimman monet kunnat myös Pohjois-Karjalassa voivat jatkossa julistautua muistiystävällisiksi.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
