Muistisairaudet eivät ole toivottomia sairauksia

Muistisairautta sairastavia on Suomessa lähes 130 000. Muistisairauden riski lisääntyy ikääntymisen myötä, mutta ne eivät ole pelkästään ikäihmisten sairauksia. Suomessa on yli 7 000 alle 65-vuotiasta muistisairasta ihmistä. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti (60 – 70 %), verisuoniperäiset muistisairaudet (15 – 20 %), Lewyn kappale -tauti ja otsaohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.

Nykytietämyksen mukaan muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä, hoitaa tehokkaasti ja kuntouttaa. Ennaltaehkäisyn kulmakiviä ovat muun muassa terveellinen ravitsemus ja liikunta. Tutkimusten mukaan ihmisillä, jotka liikkuvat vähintään kolme kertaa viikossa puoli tuntia, on puolta pienempi riski sairastua muistisairauteen. Asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella sairauden etenemistä voidaan hidastaa ja lisätä kotona asumisen mahdollisuuksia jopa useilla vuosilla. Muistisairas ”unohtaa” helposti miten liikutaan, toimitaan ja ollaan aktiivisia. Kun häntä muistutellaan ja ohjataan, monia taitoja on usein vielä jäljellä. Jokaisella sairastuneella on yksilöllisiä voimavaroja, joita voidaan hyödyntää. Erittäin tärkeä osa kuntouttavaa toimintaa on löytää asioita, jotka tuottavat iloa ja onnistumisen kokemuksia.

Vanhuspalvelulaki korostaa kotihoidon ensisijaisuutta ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Laitoksella tarkoitetaan terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoja ja vanhainkoteja. Tehostettu palveluasuminen ja ryhmäkoti ovat kotona asumista. Laitoshoitoa ei voi purkaa, ellei kotihoitoa kehitetä kuntouttavan hoidon suuntaan. Sen kivijalkana ovat arjen askareet sekä ulkoilu ja liikunta. Muistisairaat hyötyvät myös kuntouttavasta päivätoiminnasta. Toisaalta uusia kodinomaisia asumis- ja hoivayhteisöjä (yhteisökoteja) on rakennettava lisää nopeutetulla aikataululla, sillä tietyssä sairauden vaiheessa omassa kodissa asuminen yksin ei ole enää turvallinen vaihtoehto.

Kuntouttavan kotihoidon kehittäminen vaatii resursseja sekä osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen muistisairaalle vaatii moniammattillista pohdintaa, millä keinoin fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tuetaan. Hoidon ja hoivan suunnittelu lähtee tällä hetkellä liiaksi siitä, minkälaisia valmiita palvelupaketteja (ateria-, kauppapalvelu jne.) henkilölle voidaan järjestää. Omaishoito voi mahdollistaa kotona asumisen. Tutkimusten mukaan omainen, joka kokee saavansa riittävästi tukea, ohjausta ja neuvontaa vaativassa tehtävässään, jaksaa hoitaa läheistään kotona jopa vuoden kauemmin kuin omainen, joka kokee jääneensä hoitotehtävässään yksin.

Merja Mäkisalo-Ropponen
Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja