Puhe Lions-liiton vuosikokouksessa Joensuussa 9.6.2017
Hyvät Lions-liiton vuosikokoukseen osallistujat
Olette lämpimästi tervetulleita Joensuuhun, ensi vuonna 170 vuotta täyttävään kasvavaan, elinvoimaiseen ja kehittyvään Pohjois-Karjalan maakuntakeskukseen.
Joensuun kaupungin alueella on ollut asuinpaikkoja jo kivikaudella. Vakinainen asutus alueelle syntyi Ruotsin vallan aikaan, jolloin Joensuu-niminen kylä sijaitsi Pielisjoen molemmin puolin, nykyisten Sirkkalan ja Mutalan kohdalla eli nykyisestä keskustasta hiukan ylävirran suuntaan.
Joensuun kylälle myönsi kaupunkioikeudet Venäjän tsaari Nikolai I vuonna 1848. 1800-luvun Joensuu oli käsityön ja kaupan kaupunki. Tapulikaupunkioikeuksien saaminen vuonna 1860 loi mahdollisuudet paikallisten sahojen menestymiselle. Kaupan ja elinkeinotoiminnan rajoitusten poistaminen siivittivät kaupungin kasvua.
Saimaan kanavan rakentamisen myötä parantuneet vesitieyhteydet tekivät mahdolliseksi vilkkaan kaupankäynnin Pietarin markkina-alueen ja Keski-Euroopan suuntaan. Joensuu olikin 1800-luvun lopulla yksi Suomen suurimmista satamakaupungeista. Pielisjoki on ollut olennainen tekijä Joensuun kaupungin historiassa. Joki on aina ollut – ja on edelleen – kaupungin elävä sydän. Sen varrelle on asututtu asumaan ja sitä pitkin on sekä tuotu että viety kauppatavaraa. Pielisjoki on ollut myös tärkeä uittoreitti raakapuun matkatessa sahoille ja puuteollisuuden tarpeisiin. Joen rannalle rakennetaan edelleen – tällä kertaa uutta Penttilänrannan asuinaluetta. Tavoitteenamme on kehittää joen itäpuolta nykyisen keskustan kanssa tasavertaiseksi alueeksi.
Joensuu on myös siltojen kaupunki. Pielisjoen ylittää parin kilometrin sisällä kuusi siltaa, joista kaksi on rakennettu viimeisen kolmen vuoden aikana.
Hyvät kuulijat
Itärajan läheisyys on ollut merkittävä tekijä kaupungin historiassa. Joensuu on kuntaliitosten myötä laajentunut ja olemmekin Venäjän rajakaupunki. Joensuun keskustasta Niiralan rajan ylityspaikalle on matkaa noin 80 km. Pohjois-Karjalassa on tehty sota-aikoja lukuun ottamatta aina tiivistä yhteistyötä Venäjän – Karjalan kanssa. Olivatpa poliittiset suhdanteet millaisia tahansa, niin ihmisten välisiä yhteyksiä ne eivät ole estäneet. Täällä on aina ymmärretty, että naapurin kanssa on tultava toimeen.
Venäjä-yhteistyön lisäksi Joensuu on muutenkin kansainvälinen kaupunki, sillä Itä-Suomen yliopiston Karelia ammattikorkeakoulun laajat ja monipuoliset kansainväliset suhteet tieteen, teollisuuden ja kaupan alalla ovat tuoneet paljon kansainvälisyyttä kaupunkiimme.
Olemme luontoa lähellä, mutta samalla korkeatasoiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa. Panostamme myös liikuntaan ja joensuulaiset ovatkin Suomen ahkerimpia työmatkapyöräilijöitä.
Kaupungin väkiluku on kasvanut tasaisesti. Vuonna 1980 se oli 44 000 ja vuonna 2000 noin 52 000 Tällä hetkellä Joensuussa asuu 76 000 henkilöä. Joensuu on Suomen 12. suurin kaupunki.
Hyvät kuulijat
Toivotan teille mieleenpainuvaa kokousta täällä Joensuun kaupungissa. Uskon, että viihdytte täällä ja ”tuuttahan työ toistekkii” iloiseen ja vieraanvaraiseen karjalaiseen kaupunkiimme.
