Lasten köyhyys on aikapommi
(Julkaistu Karjalaisessa 8.6.2017)
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä lyhyt aikajänne yhdessä lakisääteiseen korjaavaan toimintaan panostamisen kanssa johtaa pitkällä aikavälillä lisäkuluihin ja tehottomuuteen. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on esimerkki vaikuttavasta ja tehokkaasta tulevaisuusinvestoinnista.
Köyhyys on keskeinen lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen riskitekijä. Se aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia sekä häpeää. Köyhien perheiden lapsia myös kiusataan koulussa muita enemmän. Lapsena koettu köyhyys on yhteydessä myöhemmässä elämässä alhaiseen koulutustasoon, mielenterveysongelmiin ja koko väestöön verrattuna heikkoon hyvinvointiin. Tästä meillä on selkeää näyttöä, kun on seurattu 1990-luvun laman aikana köyhissä perheissä asuneita lapsia ja nuoria. Sukupolvelta toiselle periytyvät hyvinvoinnin vajeet ja huono-osaisuus tulee yhteiskunnalle monella tavalla kalliiksi.
Uusimmat tilastot lapsiperheköyhyydestä ovat huolestuttavia. Suomessa on tulonjakotilaston mukaan 101 000 köyhää lasta, mikä tarkoittaa, että lähes joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Joidenkin tilastojen mukaan jopa 132 000 eli yli 12 prosenttia lapsista asuu köyhissä perheissä.
Mistä lapsiperheköyhyys johtuu? Yhä useammin lasten köyhyys liittyy työssä käyvien vanhempien pienituloisuuteen. Taustalla ovat esimerkiksi vanhempien sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyösuhteet, osa-aikatyö tai matalapalkkaisuus. Vanhempien työssä käyminenkään ei siis enää välttämättä poista perhettä köyhyysloukusta.
Lapsiperheköyhyyttä tulee vähentää tavoitteellisemmin ja sen seurausten lieventämiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Hallitus lupasi hallitusohjelmassa lakiesityksissään toteuttaa lapsi- ja perhevaikutusten arviointia, mutta valitettavasti tätä lupausta ei ole toteutettu.
Myös lasten ja nuorten kasvuympäristöihin tulee investoida! Varhaiskasvatuksen, koulutuksen, neuvolapalveluiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laatu ja saavutettavuus on turvattava. Koulutuksen tasa-arvoa voidaan edistää turvaamalla opetuksen riittävät resurssit. Lisäksi vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan on taattava.
Kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä lasten ja nuorten parissa ja siksi maakunta- ja soteuudistuksessa on varmistettava kuntien ja maakuntien yhteistyö järjestöjen kanssa kirjaamalla se lakitekstiin.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd.)
