Hallituksen aluepolitiikka huolestuttaa
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 24.5.2017)
Kysyimme kansanedustaja Riitta Myllerin kanssa kirjallisessa kysymyksessämme hallituksen aluepoliittisesta linjasta sekä siitä, miten hallitus aikoo turvata Itä-Suomen elinvoimaisuuden tulevaisuudessa. Perusteluissa kiinnitimme huomiota erityisesti tulevan tuomioistuinlaitoksen sijoitusratkaisuun, junavuorojen supistuksiin sekä pk-yritysten kuljetustuen jatkoon.
Hallituksen politiikka on aiheuttanut paljon huolta erityisesti Pohjois-Karjalassa. Alueellistamiselle ja eri maakuntien vahvuuksille ei ole annettu niin suurta painoarvoa kuin ennen. Pohjois-Karjala on kärsinyt tästä hallituksen linjasta suhteettoman paljon.
Ministeri Vehviläinen myönsi kirjallisen kysymyksen vastauksessa, että selvitysten mukaan Pohjois-Karjalan suhteellinen asema on aluepolitiikan näkökulmasta heikentynyt.
Tuomioistuinviraston sijoituspaikasta ministeri ei anna vastauksia. Ehdotetun uuden tuomioistuinviraston sijoituspaikaksi tulisi asettaa Joensuu, mikä palvelisi yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa laajemmin tuomioistuinten ja lainsäädäntötyön kehittämistä Suomessa. Tuomioistuinvirastosta pitäisi tehdä sijoituspaikkavertailu, jolloin Joensuu olisi vahvoilla. Toivottavasti myös ministeri Vehviläinen pitää tässä asiassa oman maakunnan puolia.
Valtionhallinnon alueellistaminen on toki tärkeää, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös uusia yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja. Siksi kuljetustuki on välttämätön harvaanasutussa Pohjois-Karjalassa. Tässä onkin ministerille tärkeä tehtävä varmistaa, että kuljetustukea maksetaan myös vuoden 2017 jälkeen eli asetusta on jatkettava. Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty. Kuljetustuen tarkoitus on alentaa syrjäisillä alueilla toimivien pk-yritysten pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia korkeita kuljetuskustannuksia ja siten parantaa yritystoiminnan edellytyksiä.
Huolta aiheuttavat myös esimerkiksi junavuorojen supistukset Itä-Suomessa. Junavuorojen supistamisella on selviä kielteisiä vaikutuksia Itä-Suomen elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Linja-autoliikenne ei voi korvata kokonaan junaliikennettä. Toivottavasti ministeri taistelee tämänkin asian puolesta.
Ministeri Vehviläinen korostaa hyvin kirjallisen kysymyksen vastauksessa, että Itä-Suomen kannalta keskeistä on päästä osalliseksi kansantalouden myönteisestä vireestä esimerkiksi biotalouden tai matkailun hankkeiden kautta. Juuri siksi esimerkiksi raideliikenne ja kuljetustuki ovat tärkeitä tukitoimia siinä, että olemme pitkien matkojen Pohjois-Karjalassa kilpailukykyisiä muun maan kanssa.
Hallitus on linjannut kehysriihessään 8 miljoonan euron panostuksista matkailuun. Nyt olisi tärkeää, että tästä panostuksesta hyötyvät myös Pohjois-Karjalan hankkeet. Tämä yhdessä hyvien liikenneyhteyksien kehittämisen kanssa lujittaisi maakunnan matkailuelinkeinoa ja työllisyyttä.
On myös huolestuttavaa, että ennakkotietojen mukaan valtionosuudet tulevat leikkaantumaan Pohjois-Karjalan kunnissa selvästi. Tämä ei edistä Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden kehittymistä.
Merja Mäkisalo-Ropponen
