Oppivelvollisuusiän nostaminen on järkevää
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 30.3.2017)
Nykyään jokaisesta ikäluokasta keskimäärin 15 prosenttia eli noin 10 000 nuorta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Pelkän peruskoulun varaan jäävillä on merkittävä riski syrjäytyä työmarkkinoilta ja yleisemminkin yhteiskunnasta. Ilman ammatillista koulutusta on nykyiseen työelämään hyvin vaikea sijoittua. Pelkän perusasteen suorittaneilla 25 – 64 – vuotiailla suomalaisilla on työllisyysaste noin 62 prosenttia, kun se toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneilla on noin 78 prosenttia. Heikoimmin koulutetut ovat erityisen haavoittuvassa asemassa myös työelämän murroksissa. Heidän mahdollisuutensa sopeutua muutoksiin ja työllistyä uudelleen työpaikan menettämisen jälkeen on heikompi kuin korkeimmin koulutetuilla. Tämä näkyy tällä hetkellä myös pitkäaikaistyöttömien suuressa joukossa.
Hallitus on luvannut kaikille peruskoulun suorittaneille opiskelupaikan. Tällä hetkellä noin prosentti nuorista ei osallistu missään vaiheessa toisen asteen koulutukseen. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on kuitenkin suurin syy pelkän peruskoulun varaan jäämiselle. Keskeyttäminen johtuu usein siitä, että nuori joutuu opiskelemaan alaa, mikä ei häntä lainkaan kiinnosta. Peruskoulun jälkeen nuoren on usein vaikea tehdä itselleen oikeita valintoja tai sitten nuoren arvosanat eivät riitä haluamalleen alalle. Opiskelun keskeyttäminen on nuorelle suuri riski syrjäytyä, sillä kukaan ei tällä hetkellä seuraa opiskelunsa keskeyttäneitä nuoria ja he usein jäävätkin yhteiskunnassa täysin tyhjän päälle.
Hallitus korostaa, että ammatillisen koulutuksen reformin avulla on tarkoitus vähentää opintojen keskeyttämisiä. Tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan mittavien ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten johdosta ole kovin realistista. Varsinkin suurimman keskeyttämisriskin nuoret tarvitsevat paljon opettajan ohjausta ja myös nykyistä enemmän erilaisia tukipalveluja kuten oppilashuoltoa ja opintojenohjausta. Hallituksen kauniit puheet opintojen yksilöllistämisestä jäävät pelkäksi sanahelinäksi, kun samaan aikaan oppilaitoksista vähennetään opettajia ja oppitunteja.
Jos halutaan todella pitää kaikista nuorista ”kiinni”, niin oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen olisi erittäin järkevä ratkaisu. Sosialidemokraatit esittivät tätä asiaa jo viime kaudella, mutta nyt myös monet asiantuntijat ovat tulleet tukemaan tätä ehdotusta. Oppivelvollisuusiän nostaminen ei tarkoita nuorten väkisin koulun penkillä istuttamista, vaan sitä, että peruskoulun jälkeen nuorella olisi mahdollisuus korottaa numeroita kymppiluokalla, osallistua valmentavaan koulutukseen tai ohjattuun työharjoitteluun. Hänelle suotaisiin mahdollisuus tavoitteellisesti ja ohjatusti miettiä omaa urapolkuaan ja tehdä rauhassa valintoja. Oppivelvollisuusiän nostamisen kustannusvaikutukset olisivat pienet, mikäli sen avulla saataisiin vähennettyä koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrää. Tästä on olemassa myös kansainvälistä näyttöä. Mikään ei ole yhteiskunnalle niin kallista kuin nuorten syrjäytyminen.
Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
